Elokuva: Matkalla

draama, arvosana 3/5

Jack Kerouacin Matkalla oli sukupolvensa ydinromaani, siis se, joka sai aikaan muutosliikkeen. Vaikka beat-sukupolven raamatun ilmestymisestä on aikaa yli 60 vuotta, se sama vapauden ja estottomuuden kaipuu riivaa nuoria miehistä ja naisia nykyäänkin. Matkalla-romaanista alkaen jokaisella sukupolvella on ollut lupa kokeilla pakomatkaa ulos yhteiskunnan kahleista, mutta aina vain ne kahleet tuntuvat olevan tallella.

Seksiä, huumeita ja jazzia – niin, osattiin sitä jo 1950-luvulla. Walter Sallesin elokuvassa Kerouacin alter-ego Sal Paradise (Sam Riley) ja hänen ystävänsä Dean Moriarty (Garrett Hedlund) harrastavat niitä kaikkia sekä tietysti vähän runoutta. Sen lisäksi he huristavat autolla Yhdysvaltojen itärannikolta länsirannikolle ja takaisin. Matkaseurana nuorilla miehillä on mukanaan välillä tyttöystävä (Kristen Stewart), välillä satunnaisia kulkureita.

Brasilialainen Salles (Central Station, Moottoripyöräpäiväkirja) on lukenut Kerouacinsa – ja aikuisiällä tarpeeksi monta kertaa uudestaan, jotta osaa loihtia elokuvansa henkilöihin elämänjanoa ja nuorta riippumattomuutta. Niin sanottujen tie-elokuvien valtavirrasta poiketen Salles maustaa matkaa tarkalla muuttuvan ajan ja paikan kuvauksella. Etelässä hiki kiiltää iholla ja kaikki on ylivalottunutta, kun pohjoisessa haetaan vilulta suojaa nuhruisista soittoruokaloista. Ajat olivat tavallaan helpot uudelle sukupolvelle: näiden poikien elämäntapa ei tunnu sivustakatsojia vaivaavan.

Elokuvantekijällä sen sijaan ei ole helppoa, ainakaan tarttua monelle tärkeään romaaniin. Sellesiä voi yhtä hyvin syyttää sekavasta ja epäloogisesta kerronnasta kuin kehua samasta syystä: hän sentään noudattaa alkuperäisteoksen tyylilajia.

Tero Toivanen, Metro wkd

Matkalla ensi-illassa perjantaina 27. heinäkuuta.