Kaupungit innostuivat brändäämään pyöräreittejä

Pyöräily on pop. Sen ovat huomanneet myös Espoo ja Helsinki, jotka ovat ryhtyneet markkinoimaan pyöräilyreittejä ja samalla kulttuurikohteitaan pyöräilijöille.

- Kaikki perinteiset, aidot lajit, kuten hiihto, juoksu ja pyöräily ovat lisänneet suosiotaan, kertoo Espoon Matkailun markkinointiviestinnän koordinaattori Hanna Saari-Tuompo.

Espoo on viimeisen vuoden aikana brändännyt joukon pyöräilyreittejä. Reitit on laatinut Espoon Matkailussa kongressikoordinaattorina työskentelevä Miikka Valo, joka on testannut ne käytännössä. Reitit ovat Sportstracker-verkkopalvelussa, jonka sovelluksen voi ladata matkapuhelimeen. Niihin pääsee tutustumaan myös Espoon Matkailun verkkosivujen kautta.

Yksi suosituimmista reiteistä on yhdeksän kilometrin pituinen merireitti, joka mutkittelee pitkin rantaraittia.

- Rantaraitti on joidenkin rantojen kohdalla hyvin koukeroinen ja sitä täytyy paikoitellen hieman hakea. Sen pituus tulee monelle yllätyksenä, Saari-Tuompo kertoo.

Pidempi kuntoreitti kulkee pitkin rantaraittia ja Kuninkaantietä. Sen varrelta löytyvät Espoon tuomiokirkko ja Espoonkartano. Suosittua on myös Bodominjärven maisemissa pyöräily, jonne vie luontoreitti.

- Bodominjärveltä löytyy mäkisempää maastoa, ja se on etenkin maastopyöräilijöiden suosiossa, Saari-Tuompo kertoo.

Uusin reiteistä, Espoo goes Helsinki, tehtiin designpääkaupunkivuoden kunniaksi. Seuraava satsaus on erityisesti maastopyöräilijöille suunniteltu reitti, jonka on tarkoitus valmistua tämän kesän aikana.

Uudet kaupunkikohtaiset pyöräilykartat sekä kaupunkien yhteinen ulkoilukartta julkaistiin keväällä. Niitä jaetaan muun muassa yhteispalvelupisteissä.

Vantaa odottaa

Vantaalla ei ole lähdetty Espoon ja Helsingin tavoin brändäämään pyöräilyreittejä.

- Ajatus on hyvä, mutta siihen ei ole ollut vielä mahdollisuutta. Seuraamme muiden kokemuksia ja tulemme perässä jossakin vaiheessa, Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti sanoo.

Kallislahti suosittelee pyöräilijöille Sotungin vanhaa kylämiljöötä Itä-Vantaalla ja Sipoonkorven kansallispuistoa. Ja näin kesällä tietysti myös Vantaan lukuisia uimapaikkoja, kuten Kuusijärveä tai hiljattain valmistunutta Vetokannasta Kaivokselassa.

Vantaa julkaisi keväällä päivitetyn version Vantaa pyöräillen -oppaasta. Opas esittelee edellä mainittujen lisäksi kiinnostavina käyntikohteina esimerkiksi Silvolan kaivosalueen ja Vantaankosken Länsi-Vantaalla. Keski-Vantaalla pyöräilijöitä houkuttelevat Pitkäkosken jokiluonto, Backaksen kartano ja Pyhän Laurin kivikirkko, Itä-Vantaalla Håkansbölen kartano.

Aimo annos kotiseutuhistoriaa

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on koonnut Helsingistä kotiseutupyöräreittejä, joilla tulee kaupungin historia tutuksi ja samalla kunto kohoaa. Vaihtoehtoja on useita, mutta jos omat kotikulmat ovat oudot, kannattaa aloittaa niistä.

Yksi reiteistä on Vanhankaupungin–Oulunkylän 17 kilometrin mittainen kierros. Se lähtee Vantaanjoen suulta, jonne Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550. Kuninkaankartanon saarella on nykyään Tekniikan museo, johon kannattaa tehdä ihan oma retkensä.

Vantaanjoen vartta koilliseen pyöräillessä näkyy uudempi vedenpuhdistuslaitos vuodelta 1928 ja Viikin luonnonsuojelualueen maisemia. Seuraavana etappina onkin Pikkukosken uimaranta, jossa voi pulahtaa uimaan. Uimarannan viereistä Pirunkalliota käytetään talvisin jääkiipeilykohteena.

Matkaa jatketaan Mikkolantien suuntaan, ja koukataan Kantakyläntie 4:ään, jossa sijaitsee Oulunkylän tiettävästi vanhin rakennus 1790-luvulta. Seuraava kohde, 1864 valmistunut Töllinmäki 8–10 oli aikoinaan suklaatehtailija Karl Fazerin isän omistuksessa.

Pakintalon rakennusten idyllin jälkeen suunnataan Yhdyskunnantielle, jossa sijaitsee eläinsuojelukeskus. Yhdistystä oli perustamassa vuonna 1874 muun muassa Zacharias Topelius.
Matka jatkuu opastekstissä kerrottujen usein vanhojen rakennusten kautta Patolan urheilukentälle, jossa toimi ravirata vuosina 1893–1927. Oulunkylän keskustassa katsellaan vanhaa puukirkkoa Siltavoudintiellä, vuonna 1918 valmistunutta vanhaa asemaa ja Teinintien kulmaukseen rakennettua uutta kirkkoa. Teinintie 8:n rakennus on vanha kansakoulu vuodelta 1925.

Yksi tunnetuimmista oulunkyläläisistä on tietenkin Tapio Rautavaara, jonka mukaan nimetyn puiston ohi kuljetaan kohti valtaisaa Kustaankartanon vanhainkotia. Larin Kyöstintie 7:ssä sijaitseva komea rakennus 1880-luvulta rakennettiin seurahuoneeksi ja kylpyläksi. Kirjailija Larin-Kyöstillä on nimikkokatunsa Veräjämäessä, jossa hän asui kuolemaansa asti.

Vanhojen huviloiden katselua jatketaan vielä Veräjämäessä, josta suunnataan Koskelaan ja sieltä lenkki kuroutuu umpeen kaupungin perustamispaikalle.

Tuula Toivio/Vartti

Teija Loponen/Vartti