Tee oma juttu pääkaupunkiseudulle

Huom! Tutustuthan myös lukijan juttujen pelisääntöihin. Kiitos!

Lisää artikkeliin kuvia

  • Espoossa voi pyöräillä pitkin mutkittelevaa rantaraittia, jolla on mittaa peräti 37 kilometriä.|Joni Viitanen/Espoon Matkailu OyEspoossa voi pyöräillä pitkin mutkittelevaa rantaraittia, jolla on mittaa peräti 37 kilometriä.|Joni Viitanen/Espoon Matkailu Oy
  • Veräjämäessä voi käydä uimassa ja ihailla samalla Pikkukoskella olevaa Pirunkalliota.|Teija LoponenVeräjämäessä voi käydä uimassa ja ihailla samalla Pikkukoskella olevaa Pirunkalliota.|Teija Loponen

Pyöräily on pop. Sen ovat huomanneet myös Espoo ja Helsinki, jotka ovat ryhtyneet markkinoimaan pyöräilyreittejä ja samalla kulttuurikohteitaan pyöräilijöille.

- Kaikki perinteiset, aidot lajit, kuten hiihto, juoksu ja pyöräily ovat lisänneet suosiotaan, kertoo Espoon Matkailun markkinointiviestinnän koordinaattori Hanna Saari-Tuompo.

Espoo on viimeisen vuoden aikana brändännyt joukon pyöräilyreittejä. Reitit on laatinut Espoon Matkailussa kongressikoordinaattorina työskentelevä Miikka Valo, joka on testannut ne käytännössä. Reitit ovat Sportstracker-verkkopalvelussa, jonka sovelluksen voi ladata matkapuhelimeen. Niihin pääsee tutustumaan myös Espoon Matkailun verkkosivujen kautta.

Yksi suosituimmista reiteistä on yhdeksän kilometrin pituinen merireitti, joka mutkittelee pitkin rantaraittia.

- Rantaraitti on joidenkin rantojen kohdalla hyvin koukeroinen ja sitä täytyy paikoitellen hieman hakea. Sen pituus tulee monelle yllätyksenä, Saari-Tuompo kertoo.

Pidempi kuntoreitti kulkee pitkin rantaraittia ja Kuninkaantietä. Sen varrelta löytyvät Espoon tuomiokirkko ja Espoonkartano. Suosittua on myös Bodominjärven maisemissa pyöräily, jonne vie luontoreitti.

- Bodominjärveltä löytyy mäkisempää maastoa, ja se on etenkin maastopyöräilijöiden suosiossa, Saari-Tuompo kertoo.

Uusin reiteistä, Espoo goes Helsinki, tehtiin designpääkaupunkivuoden kunniaksi. Seuraava satsaus on erityisesti maastopyöräilijöille suunniteltu reitti, jonka on tarkoitus valmistua tämän kesän aikana.

Uudet kaupunkikohtaiset pyöräilykartat sekä kaupunkien yhteinen ulkoilukartta julkaistiin keväällä. Niitä jaetaan muun muassa yhteispalvelupisteissä.

 

Vantaa odottaa

Vantaalla ei ole lähdetty Espoon ja Helsingin tavoin brändäämään pyöräilyreittejä.

- Ajatus on hyvä, mutta siihen ei ole ollut vielä mahdollisuutta. Seuraamme muiden kokemuksia ja tulemme perässä jossakin vaiheessa, Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti sanoo.

Kallislahti suosittelee pyöräilijöille Sotungin vanhaa kylämiljöötä Itä-Vantaalla ja Sipoonkorven kansallispuistoa. Ja näin kesällä tietysti myös Vantaan lukuisia uimapaikkoja, kuten Kuusijärveä tai hiljattain valmistunutta Vetokannasta Kaivokselassa.

Vantaa julkaisi keväällä päivitetyn version Vantaa pyöräillen -oppaasta. Opas esittelee edellä mainittujen lisäksi kiinnostavina käyntikohteina esimerkiksi Silvolan kaivosalueen ja Vantaankosken Länsi-Vantaalla. Keski-Vantaalla pyöräilijöitä houkuttelevat Pitkäkosken jokiluonto, Backaksen kartano ja Pyhän Laurin kivikirkko, Itä-Vantaalla Håkansbölen kartano.

 

Aimo annos kotiseutuhistoriaa

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on koonnut Helsingistä kotiseutupyöräreittejä, joilla tulee kaupungin historia tutuksi ja samalla kunto kohoaa. Vaihtoehtoja on useita, mutta jos omat kotikulmat ovat oudot, kannattaa aloittaa niistä.

Yksi reiteistä on Vanhankaupungin–Oulunkylän 17 kilometrin mittainen kierros. Se lähtee Vantaanjoen suulta, jonne Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550. Kuninkaankartanon saarella on nykyään Tekniikan museo, johon kannattaa tehdä ihan oma retkensä.

Vantaanjoen vartta koilliseen pyöräillessä näkyy uudempi vedenpuhdistuslaitos vuodelta 1928 ja Viikin luonnonsuojelualueen maisemia. Seuraavana etappina onkin Pikkukosken uimaranta, jossa voi pulahtaa uimaan. Uimarannan viereistä Pirunkalliota käytetään talvisin jääkiipeilykohteena.

Matkaa jatketaan Mikkolantien suuntaan, ja koukataan Kantakyläntie 4:ään, jossa sijaitsee Oulunkylän tiettävästi vanhin rakennus 1790-luvulta. Seuraava kohde, 1864 valmistunut Töllinmäki 8–10 oli aikoinaan suklaatehtailija Karl Fazerin isän omistuksessa.

Pakintalon rakennusten idyllin jälkeen suunnataan Yhdyskunnantielle, jossa sijaitsee eläinsuojelukeskus. Yhdistystä oli perustamassa vuonna 1874 muun muassa Zacharias Topelius.
Matka jatkuu opastekstissä kerrottujen usein vanhojen rakennusten kautta Patolan urheilukentälle, jossa toimi ravirata vuosina 1893–1927. Oulunkylän keskustassa katsellaan vanhaa puukirkkoa Siltavoudintiellä, vuonna 1918 valmistunutta vanhaa asemaa ja Teinintien kulmaukseen rakennettua uutta kirkkoa. Teinintie 8:n rakennus on vanha kansakoulu vuodelta 1925.

Yksi tunnetuimmista oulunkyläläisistä on tietenkin Tapio Rautavaara, jonka mukaan nimetyn puiston ohi kuljetaan kohti valtaisaa Kustaankartanon vanhainkotia. Larin Kyöstintie 7:ssä sijaitseva komea rakennus 1880-luvulta rakennettiin seurahuoneeksi ja kylpyläksi. Kirjailija Larin-Kyöstillä on nimikkokatunsa Veräjämäessä, jossa hän asui kuolemaansa asti.

Vanhojen huviloiden katselua jatketaan vielä Veräjämäessä, josta suunnataan Koskelaan ja sieltä lenkki kuroutuu umpeen kaupungin perustamispaikalle.

Tuula Toivio/Vartti

Teija Loponen/Vartti

 

Keskustelu kommenttia Osallistu keskusteluun

Espoon rantareitti on huippu mutta taas kerran Matinkylän Sepetlahden- ja Nuottaniementien välissä on pyöräreitillä merkitsemättömiä kaivantoja. Kannattaa tulla rauhallisesti uimarannan suunasta.
Espoon rantaraitti on käsittämätöntä verovarojen tuhlausta. Toverit päättivät sosialisoida rannat. Samanaikaisesti liikenteellisesti tärkeät pyöräilyn pääväylät Länsiväylän, Turunväylän ja rantaradan suuntaisesti on joko kokonaan rakentamatta tai erittäin huonossa kunnossa.
Rannathan on tosiaan parasta antaa vain niille, joilla on rahaa. Tavallinen kansalainen ei ole niitä itse hiellään ansainnut. No, eipä ole kyllä rikaskaan rahojensa eteen yleensä rehkinyt. Mutta se onkin eri asia.
Heh, huomasin pyörräileeni jotakuinkin nuo kaikki. Vantaanjoen vartta ja Sotunkia suosittelen. Espooseen voi mennä jos tykkää liikennevaloissa odotella. No, Bodominjärvellä on mukavia maastoja ja Nuuksiontien mäet ajamalla saa sykemittarin punaiselle.
Mikähän muuten siinäkin on että asutummassa osassa espoota monesti muutoin ihan mukavat pyörätiet on täynnä pyöräilijän kannalta toinen toistaan ärsyttävämmin suunniteltuja nappiliikennevaloja. Kiva pysähtyä aivan tien viereen vastakkaiselle puolelle väylää kuin missä pyörätien jatke sijaitsee.
Nuuksiontien mäet ovat todella kivoja :) Pitäisi varmaan viikonloppuna lähteä taas reissuun sinnepäin. Aika hyvin tuonne Espooseen pääsee Pitäjänmäen kautta ilman valoja. Munkkivuorestakin pääsee näppärästi.
Kohta tämäkin villitys menee ohi, kuten sauvakävelykin aikoinaan...
Heh, nimimerkki jpe jpe taas pyöräilijöitä haukkumassa. Ei mikään yllätys. Mikä ihme sulla on fillaristeja vastaan? Se, että ihmiset pyöräilevät, on kaikkien etu. Pyöräily vähentää ruuhkia, säästää valtion rahoja, vähentää saasteita, edistää ihmisten terveyttä jne.
Astu joskus jalankulkijan kenkiin, niin alat itsekin vihaaman noita pyöräilijöitä, jotka kaahaavat kuin hullut jalkakäyttävillä ja ovat värisokeita, kun lähes poikkeuksetta ajavat punaisia päin tai sitten hyppivät edes taakse ajotieltä jalkakäyttävälle, riippuen siitä kummalle palaa vihreä.

Pyöräily pitäisi kieltää kokonaan kaupungeissa, kukaan ei voi olla niin laiska, ettei jaksaisi kävellä 100 metriä bussipysäkiltä kotiin.
Vasta vähän yli 30 vuotta jaksanut tätä hetken villitystä ja fillarilla noin ylipäätään noin 45 vuotta.
Alan kallistua sille kannalle, että jpe jpe on oikeesti jäätelöä syövä kuulokkeet päässä jalkakäytävillä ajava hipsterjopoilija, josta on vain hauskaa vedättää ihmisiä keskustelupalstoilla. Jossain vaiheessa teksti vielä kuulosti semiautenttiselta yksityisautoilijalta joka ei vain näe omaa autotalliansa pidemmälle, mutta välissä on sellasia ylilyöntejä ettei niitä oikeasti voi ottaa enää tosissaan.
Nimimerkille jalankulkija: meinaatko ihan tosissasi, että kaupungissa esim. 5 km matka pitäisi taittaa vain ulkoisen voimanlähteen avulla tai kävellen, joka vie tuhottomasti aikaa?

Minusta on aika säälittävää, jos terveen ihmisen täytyy välttämättä käyttää muutaman kilometrin matkaan muuta kuin omia lihaksia silloin kun ei ole kiire tai paljon tavaraa. (Moni 200 m matkoja autoileva toki käyttää kiirettä hyvänä perusteluna omalle laiskuudelleen)

Fillari on oiva keino kulkea ilman apuvoimia. Kävely (ja juoksu) vaan sattuu olemaan turhan hidasta.
jalankulkija: Sinulla on näkökulma ihan vinksallaan, jos kieltäisit pyöräilyn. Ajattele asiaa pyöräilijöiden kannalta, jotka joutuvat ajamaan kaupungissa jalkakäytävillä ja ajoteillä, kun muutakaan ei ole tarjolla. Lisää pyöräteitä maalaamalla pyörät eivät enää joutuisi poukkoilemaan mistä sattuvat mahtumaan, vaan pysyisivät omalla kaistallaan!
Onko pakko sillä pyörällä sitten ajaa Helsingissä? Yhtä hyvin voi itkeä, ettei Helsingissä ole laskettelurinteitä, joten ei voi lasketella, tai vaikka ettei voi rullaluistella sauvojen kanssa Mannerheimintiellä, satuttamatta ohikulkijoita, tai vaikka ettei voi rullalautailla keskustan mukulakivikaduilla.

Parempi kysymys, onko pakko tunkea sillä pyörällä, rullalaudalla, tai rullaluistimilla keskustaan, missä kyseisin laajin harrastaminen on hankalaa?

Jos tarkoitus on päästä töihin, niin se onnistuu bussilla, jos taas tarkoitus on kuntoilla, niin se onnistuu kuntosalissa!

Järki käteen nyt oikeasti!
Jalankulkija, et näköjään tiedä yhtään mitään liikunnasta. Pyöräillessä parannetaan hapenottokykyä, siis sydäntä ja keuhkoja, kuntosalilla parannetaan lihaskuntoa. Toki molempia tarvitaan hyvään fyysiseen kuntoon.

Ihmettelen miksi Helsingissä ei voi muka pyöräillä, tein niin jo silloin kun pyöräteitä oli paljon vähemmin. Ja miksi liikkua bussilla kun voi liikkua nopeammin ja vähemmän kuluttaen? Pyyöräilyssä ei siis ole kyse aina liikunnasta, vaan kätevästä liikkumisesta, jossa tulee liikunta 'kaupan pälle'. Toki käytän itse fillaria sekä liikkumiseen että kuntoiluu, niihin on vaan eri fillarit.

Ja miten se parntaa sinun elämääsi jos Helsingissä ei pyöräillä? Vihaat silloin todennäköisesti yhtä kiihkeästi jotain muuta asiaa.
Jalankulkija: Kun nyt kerran vedit esiin tuon Mannerheimintien niin miksi jalankulkijat seisovat pyörätiellä esimerkiksi Sokoksen kulmalla, kun odottavat vajojen vaihtumista vihreiksi että pääsevät tien yli.
Tätä pyörätiellä seisoskelua näkee jokapäivä ja jokapaikassa.
Miksi ei voi odottaa sitä valojen vaihtumista siellä jalkakäytävän puolella 1-2 metrin päässä siitä risteyksestä.


Onko pakko tunkeasillä autolla sinne keskustaan, missä ei parkkipaikkaa löydä, niin että pysäköidään pyörätielle / kaistalle ( Mannerheimintie stokkan edusta hyvänä esimerkkinä ) ja ajaminen on muutenkin hankalaa ja hidasta.

Jos tarkoitus on päästä töihin, niin se onnistuu bussilla

Järki käteen nyt oikeasti !
Jalankulkija : "Pyöräily pitäisi kieltää kokonaan kaupungeissa, kukaan ei voi olla niin laiska, ettei jaksaisi kävellä 100 metriä bussipysäkiltä kotiin. "

Meinaat että jokaisella on se bussipysäkki 100 metrin päässä kotiovesta.
@jalankulkija: Pyöräily on aivan normaali tapa liikkua paikasta toiseen. Polkupyörä tuli ennen autoja ja busseja.

Laskettelu ei ole tapa liikkua, vaan tapa huvitella. Vertaat kahta aivan erilaista asiaa ja väität että "yhtä hyvin".
"kukaan ei voi olla niin laiska, ettei jaksaisi kävellä 100 metriä bussipysäkiltä kotiin".

Autoilija voi olla niin laiska että ei jaksa 100 metrin päähän kävellä vaan sekin matka pitää ajaa autolla.
Jalankulkija: Oletko koskaan kuullut hyötyliikunnasta. Työmatka, kauppareissu ym muu ns hyötypyöräily on mitä parhainta hyötyliikuntaa.
Myös rappusten ylös käveleminen on hyvää hyötyliikuntaa, mutta logiikkasi mukaan parempi on kulkea hissillä vaikka se yhden kerroksen väli sinne kuntosalille, sillä kuntoillahan voi sitten siellä salilla ja sen jälkeen hissillä alas ja autolla kilometrin matka kotiin.
Jalankulkijalle, polkupyörä on ensisijaisesti ajoneuvo, se on kulkuväline, jolla ihmiset liikkuvat paikasta toiseen, kuten esim. auto tai ratikka. Miten voit väittää, että pyörä ei kuulu kaupunkiin? Rinnastus lasketteluun on typerä.
Kannustan sinuakin pyöräilemään. Pyöräily on kaupungissa helpoin ja nopein tapa liikkua. Lisäksi se on ilmaista. Kaupanpäälle se on saasteetonta ja parantaa terveyttäsi.

Ihmiset pyöräilkää. Se parantaa elämänlaatua.
Arvoisat toverit pyöräilijät! Älkää viitsikö mennä Jalankulkijan kaltaisiin provoihin, joiden tarkoitus on saada pyöräilijöistä irti verenpaine koholla tokaistuja mielipiteitä, joita lukemalla kaikki pyöräilijät vaikuttavat kapeakatseisilta fanaatikoilta.

Jättäkäämme tuollaisete provot omaan arvoonsa - edes vihreät ns. rationaaliset teekkarit eivät voi olla niin huumorintajuttomia, että tieteelliseen maailmankuvaansa ja ylivertaiseen älykkyyteensä/logiikkaansa vedoten kohottavat omat mielikuvansa totuuksiksi.
Polkupyöräily on vanha keksintö ja hyvä liikuntamuoto. Se on vain jäämässä turhan kiireen, kulutuksen ja energiahukan alle. Pidetään puolemme!
Pyöräilen mahdollisimman paljon, mutta työkiireiden takia en aina ehdi vaan joudun liikkumaan autolla. Pyöräily on luxusta.
Aivan, pyöräily on luksusta. Itse olen niin onnekkaassa asemassa, että en tarvitse autoa. Pyöräilen kaikki matkat ympäri vuoden ja säästän pari tonnia vuodessa rahaa.

Kaupungissa pyörä on nopein ja helpoin kulkuneuvo paikasta toiseen. Se on ensisijainen syyni pyöräilyyn. Se on helppoa ja hauskaa.
Lyön vaikka vetoa, että mopo on vielä nopeampi. Saa ajaa samoilla pyöräteillä ja pysäköidä laillisesti vaikka jalkakäyttävälle ja nopeuttakin on 45km/h.
Mopomies, valitettavasti näitä 45 km/h ajelevia näkee usein paikoissa, joissa järkevä vauhti on 20 km/h tai alle. Viritetyillä sitten vielä nopeammin. Pyöräillessäni pelkään ehkä eniten mopoja, sillä massan ja vauhdin aikaansaama törmäysenergia on ihan toinen kuin pyöräilijällä. Mopoilla ei pitäisi tästä syystä olla mitään asiaa pyöräteille.

Mopo on ehkä hiukan nopeampi, mutta se ei korvaa pyöräilyn tuomaa endorfiinilatausta. Minulle ei tulisi mieleenkään vaihtaa hiljaista fillariani pörisevään ja haisevaan kulkupeliin. Varsinkin porukassa ajaessa kuuluu vain tuulen suhina ja ketjujen surina. Ambient-musiikkia parhaimmillaan. ;-)
Huom! Kommentti on poistettu
Mopomiehelle tiedoksi, että kunto kasvaa pyöräillessä ei mopoillessa. Ja nopeuskin on ihan polkijasta kiinni. Kerran duunimatkallani monta vuotta sitten hakkasin yhden mopoilijan ylämäessä. Ei kone jaksanut ja taakse jäi, mutta mulla jalat jaksoivat. Lisäksi, kuten "pyörällä aina" kirjoittaa se säästää selvää rahaa työ ja-huvimatkoissa. Bonuksena on tietenkin lihaskunnon parantuminen verrattuna moottoroituun liikkumiseen.
Ja minä pelkään näitä pyöräilijöitä, jotka kaahaavat kuin hullut täysillä mutkien takaakin, missä sopiva tilannenopeus olisi korkeintaan 5km/h.

Lisäksi tulevat takaa, niin ettei niitä kuule ja sitten jotkut vielä painavat torvea viime hetkellä, että jos jalankulkija ei saa sydänkohtausta niin hyppää pari metriä sivuun pensaaseen.

Pyöräilijät eivät kuulu kaupunkeihin! Ehkä jonnekin maalle vain...
Kunnon voi kasvattaa kuntosalissakin, mutta se ei tarkoittaa, että pitäisi tuhlata miljoonia siihen, että joku voisi "kuntoilla" työmatkan aikana. Sama kuin vaatisi, että busseihin asentaisiin juoksumatot ja tai painot.

Ja jos haluat kuitenkin "kuntoilla", niin juokse töihin, siihen ei tarvita pyöräteitä.
Kävele tien sivussa äläkä keskellä tietä niin ei tarvitse hyppiä pensaisiin.
Miika: Ei tarvitse pyöräteitä mutta jalkakäytävän kuitenkin ja esim Helsingissä kevyenliikenteen väylistä joita on noin 1200 km, 90 % on yhdistettyjä eli tarkoitettu sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille. Vain 10 % tuosta 1200 km:tä on pelkästään pyöräilijöille tarkoitettuja väyliä.
Mihin niitä miljoonia tuhlataan ?
Rantaraitti on kaunis maisemareitti.

Mutta pyörällä kulkemisen kannalta sillä on vähän tekemistä. se on Espoossa mahdotonta.
Hienoa että Espookin on edes jollain tavalla alkanut huomioida pyöräilijöiden tarpeita, mutta työmatkapyöräilijää ei isommin kulttuurikohteet tai pusikoita pitkin kiertely kiinnosta. Kevyenliikenteen reitit ovat usein epäloogisia, epäkäytännöllisiä, ja pahimmillaan myös vaarallisia, joka saattaa olla monelle potenttiaaliselle pyöräilijälle työmatkapyöräilyn aloittamisen esteenä.

Keskuspuiston aluettakin on hyödynnetty huonosti. Esimerkiksi Kehä kakkoselta itä-länsi suunnassa Vanttilaan kulkeva reitti kiertelee ja kaartelee keskuspuiston laidasta laitaan, vaikka loogisen ja esteettömän siirtymäreitin rakentamiselle olisi varsin mainiosti tilaa.
Yllättävän pitkä ja koukeroinen reitti, paikoin vaikea seurata? Kuulosti ihan kehä I varrelta vaikka leppävaaraa ohittaen. Mainoksesta puuttuu enää idylliset kanttikivet ja rentouttavat liikennevalot, joissa turhaan noussut syke palautuu mukavasti.
Heh, joo tämä on pyöräilijän arkea Espoossa. Varsinkin Kehä I:n reitti pitäisi poistaa kartalta kokonaan, koska siinä ei ei kulje jatkuvaa pyöräreittiä. Pyöräilijällä pitäisi olla helikopteri ja mönkijä takataskussaa, että tuosta reitistä selviäisi.

Ensisijaisesti tulisi panostaa sujuvien pääreittien kunnostamiseen.
Upeaa journalismia leidit! Kiitos :D
Anteeksi mikä on polkupyörä? Me mennään täällä mönkijöillä. Onneks kohta tulee taas jo lumi niin pääsee kaupunkilaisviesteistä ;D
Katsopa kertaalleen tämän uutisen osoitetta. ^ Oma kaupunki. Pääkaupunkiseutu. Uutiset.
Kanttikivet (mageesti viistotut) kruunaavat (Espoossa) nautinnon.
Mutta nautinnon pilaa se, että joka toinen niistä tuntuu olevan kulmikas. :(
Parissa paikassa varmemmaksi vakuudeksi kanttarin taakse on laitettu metrin kiveys molemmin puolin. Keskikorokkeet ulottuvat melkein vyötärön korkeudelle enkä ymmärrä miksi niissä pitää ylipäätään olla pyörätien kohdalla korotus ja kanttari. No keskikorokkeen pääsee yleensä helposti kiertämään.

Voisin kokeeksi lähettää laskun rikkoontuneista kumeista Espoon kaupungille.

Kanttarit ovat lisäksi vaarallsia, sillä pyöräilijä joutuu liikaa keskittymään kanttarin ylitykseen ja se on pois kaiken muun huomioinnista. Voi olla että niiden ajatus on hillitä nopeuksia risteyksissä ja siten parantaa turvallisuutta, mutta se ei vaan toimi niin.
Jep jep. Jos arvon kaupungit viitsisi vaikka alkajaisiksi viitoittaa niinkin vaatimattoman reitin selkeäksi kuin kehä 1 välillä Itäkeskus-Tapiola, olisi se huikea parannus pk-seudun pyöräilyolosuhteisiin.
Itse olen antanut asian suhteen periksi ja fillaroin pääkaupunginseudun ulkoilukartta repussani ja kaivelen sitä tuon tuostakin esiin. Kyllä nuo reitit tulevat vuosien varrella tutuksi.
Vain leikkauksesta toipuminen on estänyt työmatkapyöräilyn. Minulla menee pihlajamäestä leppävaaraan melkolailla saman verran aikaa, kuin bussillakin, joten miksi en ottaisi siitä liikunnan mahdollisuutta irti?

Kävelyteillä oikean puolen liikenteen noudattaminen estää hyvin kaikki vaaratilanteet ja maalaisjärjellä selviää kaikista tilanteista. Annetaan toistemme kulkea rauhassa millä sitten kuljetaankin.

Autoilijoille soisin sen verta järkeä, että peilien lisäksi katsoisi taakseen kunnolla ennen kääntymistään. Kun on itse pyöräillyt on huomannut sitten auton ratissa olevansa hereillä tässä suhteessa. Kannatan pyöräilyä saasteettomuuden ja hyötyliikunnan vuoksi, mutta ymmärrän muitakin mielipiteitä.

Kukaan ei kuitenkaan pääse yhtään mihinkään nokkimalla toisten ihmisten tekemisiä. Jos haluat mennä bussilla, niin mene. Autoilunkin ymmärrän hyvin, lasten ja työnluonteen, sekä tavaroiden liikuttelun vuoksi. Antakaamme kaikille tilaa
Valitettavasti keskustelu tästä artikkelista ei juuri nyt ole mahdollista.
Tutustuthan myös keskustelun pelisääntöihin. Kiitos!

Viestejä ilmoittajiltamme