Mitä tehdä, jos Koikkalainen lyö Möttöstä?

Laki antaa oikeuden ottaa rosvon kiinni. Myös itseään ja omaisuuttaan saa puolustaa. Yksinkertaista ja selkeää se ei kuitenkaan ole, sillä jokaiselle annetut oikeudet korostavat tapauskohtaisuutta. Harkintaakin pitäisi käyttää.

Vartti pyysi poliisia selventämään lakikiemuroita. Vastaajana komisario Toni Uusikivi Helsingin poliisista.

Mitä tarkoittaa jokamiehen kiinniotto-oikeus?

- Lain antama oikeus, jonka mukaan kenellä tahansa on oikeus ottaa rikoksentekijä kiinni tietyissä tilanteissa. Jos Koikkalainen lyö Möttöstä nakkikioskijonossa nyrkillä päähän, Koikkalaisen voi ottaa kiinni. Jokamiehen kiinniotto-oikeuden käyttämistä on myös se, jos sanoo penkkaan ajaneelle rattijuopolle, että pysy siinä, niin soitan poliisin paikalle.

- Tapauksissa on kuitenkin käytettävä erittäin suurta harkintaa. Useamman kerran on käynyt niin, että kiinniottaja on myös itse lopulta syytettynä, koska hän on käyttänyt liiallisia voimakeinoja. Omenavarasta ei siis saa ampua.

Mitä, jos kiinniotettava puree, potkii ja rimpuilee?

- Laki antaa luvan käyttää tarpeellisia ja puolustettavia voimakeinoja. Tätä kokonaisarviointia on kuitenkin vaikea tehdä nopeassa tilanteessa.

- Viisainta on soittaa heti hätänumeroon ja tehdä vaikka silminnäkijähavaintoja pakenevasta tekijästä. Helsingissä poliisi on kuitenkin nopeasti tapahtumapaikalla. On muistettava myös se, että kiinniotettava voi käyttäytyä hyvinkin arvaamattomasti, jos hän esimerkiksi on päihteiden sekakäyttäjä.

Mitä tarkoittaa hätävarjelu?

- Sitä, että jokaisella on oikeus suojella itseään tai esimerkiksi omaisuuttaan aloitetulta tai välittömästi uhkaavalta, oikeudettomalta hyökkäykseltä.

Miten saa puolustaa sitä, mitä puolustaa?

- Järjen käyttö on sallittua. Mieti, mitä puolustat ja minkälainen hyökkäys on. Jos joku läpsäisee avokämmenellä, läpsäisijää ei potkita eikä lyödä, vaan isku torjutaan. Jos hyökkäys päättyy, hätävarjeluoikeutta ei enää ole eli varmuuden vuoksi ei saa lyödä.

- Nämäkin tilanteet ovat helposti sellaisia, että niitä ruoditaan sitten jälkeen päin käräjillä, jossa arvioidaan, onko hätävarjeluun ollut oikeutusta vai ei.

Mitä on hätävarjelun liioittelu ja mitä siitä voi seurata?

- Jos jälkikäteen todetaan, että puolustautuja on ylittänyt tason, jonka hätävarjelu sallii, hänet voidaan tuomita esimerkiksi hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä. Käytännössä puolustautuja on saanut lyödä, mutta hän on lyönyt liikaa. Puolustautuminen kuitenkin huomioidaan rangaistuksessa.

- Yksinkertaisia ohjeita ei voi antaa, koska on tapauskohtaista, mikä on sallittua puolustautumista ja mikä ei.

Mitä on putatiivinen eli luuloteltu hätävarjelu?

- Kyseessä on yksi anteeksiantoperuste laissa. Kuvitteellisessa tilanteessa se menisi ehkä näin: olen yksin ja vastaan tulee kaksi kaveria, joista vasemmanpuoleinen lyö minua ja minä puolustaudun. Jos oikeanpuoleinen kaveri siinä tilanteessa erehdyksessä luulee, että olen lyömässä häntä, hänellä on oikeus puolustautua. Hän on rangaistusvapaa tai saa lievennystä rangaistukseen, koska toimi luulotellussa hätävarjelutilanteessa.

Mitä tarkoittaa pakkotila?

- Sitä, että pienempi etu uhrataan laillisesti suuremman edun hyväksi. Jos kerrostalo palaa ja pelastustie on tukossa, pelastuslaitoksella on oikeus tuupata paloautolla pelastustien tukkinut auto sivuun, jotta palomiehet pääsevät sammuttamaan paloa. Pakkotila voi olla myös esimerkiksi sellainen, että avantoon pudonnut ihminen rikkoo läheisen mökin ikkunan, jotta pääsee mökin sisään lämmittelemään.

Laissa säädettyä

Jokamiehen kiinniotto-oikeus määritellään pakkokeinolaissa: Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.

Jokainen saa ottaa kiinni myös henkilön, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava.

Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille.

Jos kiinniotettava tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin.

Hätävarjelusta, pakkotilasta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslaissa.